Simo Grönroos

Loppu halpatyövoiman maahanmuutolle

  • Loppu halpatyövoiman maahanmuutolle

Matalapalkka-aloille EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa rajoittavan saatavuusharkinnan poistamista on vaadittu viime aikoina raivokkaasti niin vasemmalta kuin oikealta. Matalapalkka-alojen maahanmuuton vapauttamisesta hyötyisivät kuitenkin vain harvat ja kokonaisuudessaan ulkomainen halpatyövoima tulee erittäin kalliiksi suomalaiselle yhteiskunnalle.

Kun matalapalkka-alan työnantajan edustaja valittaa julkisuudessa, että siivoojia tai tarjoilijoita ei Suomesta löydy, tarkoittaa tämä sitä, että heitä ei löydy tarjotulla palkalla. Markkinataloushenkinen ratkaisu olisi tietysti nostaa tarjottua palkkaa, mutta elinkeinoelämän edustajat ovat palkkojen tarkistamisen sijaan langenneet kiusaukseen vaatia lisää ulkomaista halpatyövoimaa, joka ei vaadi parempia työehtoja ja jonka elämisestä veronmaksaja maksaa ison osan tukien muodossa.

Matalapalkka-alojen työnantajien lisäksi saatavuusharkinnan poistamisesta hyötyisivät itse muuttajat, joiden elintaso nousee usein huimasti muuton myötä. Pelkkää palkkaa merkittävämpi motiivi työn vastaanottamiselle onkin monissa tapauksissa pääsy asumaan vauraaseen länsimaahan, joka tarjoaa laajat julkiset palvelut. Ulkomaisen halpatyövoiman vapauttamisen häviäjiin kuuluvatkin suomalaiset matalapalkka-alojen työntekijät, joiden palkkakehitystä tämä epäterve kilpailu polkee.

Ulkomainen halpatyövoima tulee kalliiksi myös Suomen julkiselle taloudelle eli jokaiselle veronmaksajalle, sillä matalapalkka-aloille töihin tulevat käyttävät keskimäärin enemmän julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja kuin maksavat veroja. Matalapalkka-aloille tulevien maahanmuuttajien työllisyys lisäksi laskee muutamassa vuodessa alle kantaväestön saman ikäisen väestön työllisyystason. Jos otetaan huomioon vielä ulkomaisten halpatyöläisten perheenyhdistetyt puolisot, niin julkisen talouden kokonaisvaikutus on vielä tätäkin synkempi.

Voittajia saatavuusharkinnan poistamisesta olisivat siis matalapalkka-alojen työnantajat ja muuttajat itse. Häviäjiä taas olisivat suomalaiset duunarit ja veronmaksajat. Suomen Perusta -ajatuspajan julkaisemassa Samuli Salmisen kirjoittamassa raportissa Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee?, käsitellään aihetta kattavasti.

Samaan aikaan kun suomalainen elinkeinoelämä ja poliittinen eliitti on laajalla rintamalla avaamassa ulkomaisen halpatyövoiman maahanmuuttoa, ollaan taas Isossa-Britanniassa täysin eri linjoilla. Maahan ei pääse alle kolmen tuhannen euron kuukausipalkalla ja vasta ilmestynyt hallituksen raportti suosittelee, että Britannian ei tulisi vastaisuudessakaan muuttaa valittua linjaa – johtuen nimenomaan siitä, että halpatyövoiman on katsottu iskevän kipeästi palkkoihin ja lisäävän julkisia menoja.

Suomessa valtaosa istuvista kansanedustajista olisi valmis poistamaan Euroopan ulkopuolelta tulevaa matalapalkka-alojen maahanmuuttoa rajoittavan saatavuusharkinnan. Joiltain aloilta saatavuusharkinta on jo poistettukin maakunnallisesti.

Koska halpatyövoiman maahanmuutto ei palvele yhteiskunnan kokonaisetua, niin saatavuusharkinnan poistamisen sijaan Suomen tulisi ennemminkin seurata Iso-Britannian esimerkkiä ja lopettaa kokonaan halpatyövoiman maahanmuutto.  Vastaavantyyppinen ”kolmen tonnin linja” auttaisi torjumaan maahanmuuton negatiivisia vaikutuksia työmarkkinoille ja julkiselle taloudelle sekä se hillitsisi ylipäätään tulijavirtoja.

 

Kirjoitus on julkaistu alunperin Suomen Perusta -ajatuspajan verkkosivuilla: www.suomenperusta.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat