*

Simo Grönroos

Kotouttamiseen käytetään vuodessa puoli miljardia - mitkä ovat tulokset?

Valton budjetista käytetään tänä vuonna kotouttamiseen lähes puoli miljardia euroa. A-Studiossa pohdittiin keskiviikkona 30.8. sitä, mihin kotouttamisrahat menevät ja kuinka hyvin kotouttaminen toimii. Aiheesta oli toimittaja Marja Sannikan kanssa keskustelemassa Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen.

Kotouttamisen tuloksia käsiteltäessä ohjelmassa nostettiin esiin Afganistanista, Somaliasta ja Irakista tulevien ihmisten heikko integroituminen työelämään. Maahanmuuttojohtaja Hämäläinen nosti hyvin esiin kyseisistä maista muuttaneiden työllistymisen olevan huomattavasti haastavampaa kuin esimerkiksi länsimaista tulevilla muuttajilla.

Afganistanista, Somaliasta ja Irakista tulevien tulijoiden työllisyyden Hämäläinen totesi ajan kanssa lähenevän kantaväestön tasoa. Työmarkkinoille integroitumiseen menee näiden ryhmien edustajilta hänen mukaansa keskimäärin noin 5-8 vuotta. Esiin keskustelussa nostettiin myös se, että maahanmuuttajien työttömyysluvuissa on tilastollista harhaa, sillä uudet tulijat työllistyvät heikommin ja heikentävät näin tilapäisesti koko ryhmän työllisyyslukuja.

Keskustelussa tuotiin hyvin esille maahanmuuttajaryhmien erot työllistymisessä ja humanitaarisin syin maahan tulevien ryhmien integroitumisen haasteet. Integroitumisen onnistumisesta ajan kanssa annettiin taas turhan epämääräinen ja positiivinen kuva. Näin vaikka kyseisten ryhmien työllistymisestä on olemassa nykyään runsaasti tutkimustietoa, joka osoittaa humanitaaristen maahanmuuttajien työllistymisen olevan äärimmäisen heikkoa jopa vuosikausien maassaolon jälkeen.

Suomen Perusta -ajatuspajan tutkimuksessa Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 1 – Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot (Salminen 2015), tuodaan esiin eri maahanmuuttajaryhmien työllistymisasteen kehitystä maassaolon mukaan. Luvuista käy ilmi, että työllisyysaste nousee maassaolon myötä, mutta jopa parikymmentä vuotta Suomessa asuneiden Irakista ja Somaliasta tulleiden muuttajien työllisyysaste ei nouse kuin 40 % kieppeille, kun työllisyysaste koko väestön keskuudessa on lähes 70 %.

Pitkään maassa olleiden humanitaaristen maahanmuuttajien heikko työllistyminen nousee esiin myös Eläketurvakeskusten ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen viimeaikaisissa tutkimuksissa.

Eläketurvakeskuksen ja Pellervon taloustutkimuksen tutkimuksessa Maahanmuuttajat työmarkkinoilla – tutkimus eri vuosina Suomeen muuttaneiden työurista (Busk, Jauhiainen, Kekäläinen, Nivalainen ja Tähtinen 2016) todetaan, että Lähi-idästä ja Somaliasta tulevilla maahanmuuttajilla tulot ja työajat eivät kasva merkittävästi pitkänkään ajan kanssa.

VATT:in tutkimusraportissa Labor Market Integration of Refugees in Finland (Sarvimäki 2017) todetaan taas, että Irakista, Afganistanista ja Somaliasta tulevien tulijoiden työllisyys sekä tulot säilyvät heikkoina ja sosiaalitukien käyttö taas pysyy merkittävänä pitkänkin ajan maassaolon jälkeen.

Humanitaaristen maahanmuuttajien kotoutuminen työmarkkinoille edes vuosien maassa olon jälkeen ei siis ole ollut menestystarina, mikäli asiaa tarkastellaan tutkimustiedon valossa.

 

Kirjoitus on julkaistu alunperin Suomen Perusta -ajatupajan verkkosivuilla osoitteessa : www.suomenperusta.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän 1 kuva
Freddy Van Vonterghem

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201708252200348...

Rataverkko parannettiin yli 40 miljoonalla, sama lapiomme raha logiikka on monessa muissakin yhteiskunnallisissa hankkeissa.
Tulosvastuu on nolla.

Käyttäjän TomiRimpinen kuva
Tomi Rimpinen

Mistä luvusta nuo prosentit on laskettu? Minä en ainakaan ole yhtään somalinaista esim nähnyt livenä missään työssä (valitettavasti)

Käyttäjän TimoAla-Harja kuva
Timo Ala-Harja

Tuo on niin totta kuin olla ja voi täysin kaunistelematon totuus ilman "rasismia".

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Paljonko käytetään maahanmuuttajien takuueläkkeisiin ?
Osaisiko persut jotka istuu Stvm-valiokunnassa kertoa?

Käyttäjän TimoAla-Harja kuva
Timo Ala-Harja

Kalkela jaksaa vetää nuo persut esille kaikessa mahdollisessa.Puhuisi vaihteeksi vaikka Rinteen synnytystalkoista.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Rinne ja Sdp oppositiossa.Persut taas päättämässä 29.6-15-16.6-17
Ja niillä päätöksillä mennään yhä.Eduskunta palaa lomilta vasta 5.9-17 tekemään uusia lakeja.
Onko karvaspala niellä tosiasiat?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Eteläranta 10 puhuu Rinteestä eikä mikään ihan tavallinen kommentoija:

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201708292200358...

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

Sisältääkö ko luku muut pakolaisten kulut asuminen jne? Jos nuo vielä tuohon päälle niin tulee pienelle porulalle aikamoinen pala budjettikakusta.

Käyttäjän ToukoKivi1 kuva
Touko Kivi

Perusongelma on se, että valtio ei ole tarpeeksi aktiivinen porukan heittämisessä takaisin, siis ulos täältä kotimaastamme. Työkalupakissa pitäisi olla keinona jota myös aktiivisesti käytetään kotiuttaminen kaikkien maahantulijoiden osalta.

Tehokkaat filtterit joilla pidetään ongelmatapaukset ulkona hienosta kotimaastamme, aktiivinen ulosheitto niille jotka eivät työllisty tai suostu opettelemaan suomen kieltä omilla resursseillaan, kyllä kiitos :)

Käyttäjän SimoGrnroos kuva
Simo Grönroos

Tuo kotouttamiseen käytetty summa on vain pieni osa maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista suomalaiselle yhteiskunnalle. Suomen Perusta on tehnyt laajemman tutkimuksen maahanmuuton vaikutuksista Suomen julkiselle taloudelle ja siinä on otettu huomioon laajemmin työikäisten maahanmuuttjien maksamat verot, saamaat tulonsiirrot ja käyttämät julkiset palvelut. Tutkimus osoittaa, että kymmenestä suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä ainostaan saksalaiset maksavat enemmän veroja kuin käyttävät palveluita ja saavat tulonsiirtoja ja kaikkein heikoin nettovaikutus oli Somaliasta ja Irakista tulevissa muuttajilla, jotka käyttävät työikäistä kohden vuosittain noin 13-14 000 euroa enemmän palveluita ja tulonsiirtoja kuin maksavat veroja. Maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia pohdittaessa vaikutukset eivät rajoitukaan vastaanottokeskusten ja kotouttamisen kuluihin vaan niin kauan kuin muuttaja asuu Suomessa niin hänellä on julkisen talouden vaikutus, joka on esim. saksalaisten kohdalla positiivinen, mutta humanitaaristen muuttajien kohdalla useimmiten äärimmäisen negatiivinen.

http://www.suomenperusta.fi/maahanmuutot-tutkimus-...

Toimituksen poiminnat