*

Simo Grönroos

Väestönvaihdos ja kuntavaalit

Kuntavaalikeskusteluissa on sote-uudistus saanut merkittävän osan ja on keskustelua jonkin verran käyty myös kunnille uudistuksen jälkeen jäävistä tehtävistäkin, kuten sivistystoimen palveluista. Maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset ovat kuitenkin loistaneet poissaolollaan, vaikka maahanmuuton ja vieraskielisen väestön kasvun myötä tapahtuva väestönvaihdos jatkaa koko ajan etenemistään ja vaikuttaa laaja-alaisesti koko yhteiskuntaan.

Tilastokeskuksen vuoden 2016 väestörakennetietojen mukaan kotimaisten kielten puhujien määrä on nyt vähentynyt jo kolmena vuotena peräkkäin. Suomea, ruotsia ja saamea puhuvien määrä väheni viime vuonna noin 8000:lla hengellä, kun vieraskielisen väestön määrä lisääntyi samaan aikaan yli 24 000:lla.

Nopeaa väestörakenteen muutos on etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa väestö kasvu on nopeaa ja vieraskielisten osuus kasvusta on suuri. Viime vuonna pääkaupunkiseudun väestönkasvusta 72 % koostui maahanmuuttajista tai maahanmuuttajataustaisista ihmisistä.

Tilastokeskuksen raportti kertoo lisäksi arabian nousseen englannin ja somalin ohi venäjän ja viron jälkeen maan kolmanneksi puhutuimmaksi vieraaksi kieleksi.

Väestönvaihdos on ollut käynnissä jo ennen vuoden 2015 siirtolaiskriisiä ja jatkuu edelleen. Ongelmaan onkin tärkeää puuttua sekä valtiollisella että kunnallisella tasolla.

 

Taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat

Etenkin Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva muuttoliike on erittäin ongelmallista Suomen julkiselle taloudelle, kuten Suomen Perusta -ajatuspajan maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia käsittelevä tutkimus osoittaa. Kyseisiltä alueilta tulevat ihmiset ovat huomattavasti enemmän edustettuina tulonsiirtojen saajina ja julkisten palveluiden käyttäjinä kuin veronmaksajina, mikä on kestämätöntä julkisen talouden kannalta.

Kyseisiltä alueilta tulevien ihmisten työllisyys on vielä vuosien maassa olon jälkeenkin erittäin heikkoa kantaväestöön verrattuna, joten ”kotouttamisesta” ei ole ratkaisuksi humanitaarisen maahanmuuton negatiivisten vaikutusten välttämiseksi.

Rikollisuuden kasvu ja monikulttuurisuuden negatiivinen vaikutus yhteiskunnan yhteenkuuluvuudentunteelle, ovat vähintään yhtä vakavia ongelmia, kuin väestönvaihdoksen taloudelliset vaikutukset.

Kysymykset jotka liittyvät asioihin, kuten missä on turvallista liikkua ja mihin kouluun lapsensa voi laittaa, ovat jo tulleet monikulttuuristuvassa Suomessa valitettavan ajankohtaisiksi monissa kodeissa.

 

Kenelle pääkaupunkiseutua rakennetaan?

Suuret kaupungit ja etenkin pääkaupunkiseutu kasvavat vauhdilla. Kun tiedetään, että valtaosa väestönkasvusta koostuu maahanmuuttajista ja maahanmuuttajataustaisista ihmisistä, herää kysymys siitä, onko kaupungistuminen terveellä pohjalla ja kelle kaupunkeja rakennetaan?

Pääkaupunkiseudun käynnissä olevat suuret liikenneinvestoinnit perustuvat pitkälti kaupunkien väestönkasvulle, joka tuskin olisi niin mittavaa ilman maahanmuuttoa. Uudet koulut ja päiväkodit rakennetaan lähes yksinomaan maahanmuuttajataustaisen väestön kasvun takia. Mikään asuntojen rakentamisen tahti ei riitä laskemaan suomalaiselle työmiehelle kohtuuttoman korkeiksi nousseita asumisen kuluja, jos maahanmuuton myötä kysyntä jatkaa kasvamistaan.

Kaupungistumisella on etunsa, mutta vieraskielisen väestön kasvuun perustuva kaupunkien kasvaminen ei ole terveellä pohjalla. Kaupunkien tulisikin suhtautua kasvuun kriittisemmin ja keskittyä pitämään yllä jo olemassa olevan kaupungin palveluista ja infrastruktuurista.

 

Suuri väestönvaihdos

Samaan aikaan kun Suomessa ja Länsimaissa syntyvyys kantaväestön keskuudessa on vähäistä, kasvaa kehitysmaiden väestö räjähdysmäisesti. Esimerkiksi Afrikan väestön on arvioitu nelinkertaistuvan tulevan vuosisadan loppuun mennessä.

Yhdysvaltalainen PEW-tutkimuslaitos on arvioinut, että Yhdysvalloissa eurooppalaistaustaisen väestönosan osuus Yhdysvaltojen väestöstä laskee alle puoleen 2050-luvulle tultaessa.  Huoli käynnistä olevasta väestönvaihdoksesta olikin merkittävässä osassa Donald Trumpin nousussa Yhdysvaltojen presidentiksi lupaamalla rakentaa Meksikon rajalle muuri ja rajoittaa maahanmuuttoa muslimimaista.

Myös Euroopassa huoli maahanmuuton myötä tapahtuvasta väestönvaihdoksesta ja kantaväestöjen jäämisestä alue alueelta vähemmistöksi omissa kotimaissaan, on saanut monet eurooppalaiset kannattamaan poliittisia liikkeitä, jotka lupaavat lopettaa laajamittaisen maahanmuuton myötä tapahtuvan väestönvaihdoksen.

Suomessa ihmiset suhtautuvat maahanmuuttoon erittäin kriittisesti ja aiheen merkittävyys tulee varmasti kasvamaan myös merkittävänä tekijänä äänestyspäätöstä tehtäessä.

 

Mitä kunnissa voidaan tehdä väestönvaihdoksen torjumiseksi

Maahanmuuttopolitiikan suuriin linjoihin vaikutetaan tietenkin valtiollisella tasolla, mutta maahanmuuton ongelmat koskevat myös kuntia ja myös kunnallisella tasolla voidaan puuttua maahanmuuttoon liittyviin kysymyksiin.

Kunnat voivat esimerkiksi päättää, antaako kunta pakolaisille kuntapaikkoja. Laittomasti maassa olevien ihmisten palvelut ovat myös pitkälti kunnassa päätettäviä asioita. Kunta voi päättää haluaako se tukea monikulttuurisuutta tukemalla maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin ylläpitoa verovaroin.

Kunnissa voidaan myös päättää osallistuuko kunta maahanmuuttokeskustelun vaientamiseen ja suomalaisten syyllistämiseen erilailla ”rasismia” ja ”vihapuhetta” vastustavilla kampanjoilla. Kunnissa myös tehdään päätökset siitä, harjoittaako kunta niin sanottua ”positiivista syrjintää” kunnan työnhaussa, eli suosiiko kunta maahanmuuttajia suomalaisten kustannuksella.

Kunta voi myös halutessaan keskittää maahanmuuttajien integroimiseen käytettävät resurssit edistämään maahanmuuttajien paluumuuttoa.

Väestönvaihdoksen torjuminen on tärkeää ja myös kunnissa voidaan vaikuttaa – käytä siis ääntäsi.

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Suomen Perusta -ajatuspajan verkkosivuilla osoitteessa: www.suomenperusta.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Näinpä. Tehokkaimmillaan väestönvaihdos kieliolojakin radikaalisti muuttaen on Suomessa tehty useimmissa Viipurin läänin kunnissa sekä Sallassa ja Hangossa 1940 ja 1941 ja 1944 sekä Petsamossa ja Porkkalassa 1944 ja vielä Porkkalassa 1956, ks. karttaesityksiä http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Samaan aikaan reaalimaailmassa:

"Espoolaisten määrä kasvoi vuoden 2015 aikana 4 259 asukkaalla. Muuttovoittona lisäyksestä tuli 2 413 henkeä, mikä oli 56,6 % väestönlisäyksestä. Espoo sai muuttovoittoa muista kunnista yli 1200 henkeä. Muuttovoiton kasvuun vaikutti lähinnä tulomuuton lisääntyminen. Ulkomailta saatu muuttovoitto supistui 550 hengellä 1 175 henkeen. Väheneminen johtui maahanmuuton vähenemisestä ja ulkomaille muuton lisääntymisestä."

http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Tilastot_ja_tutkimukset/Vaesto_ja_vaestonmuutokset/Vaestonmuutokset(419)

Tämä voi blogistille olla uutinen, mutta Espoossa toimii paljon kansainvälisiä yrityksiä, joissa työskentelee ulkomaalaisia työntekijöitä. Samaan aikaan nuivalisto tekee parhaansa, että kukaan täsyjärkinen ei tänne halua tulla.

Ylipäänsä tämä blogi hyvin osoittaa sen, miksi ikinä, koskaan, milloinkaan ei kenenkään pidä erehtyä äänestämään persuja.

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

Voittoa tuli tuon verran, Paljonko ovat pois muuttaneiden suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten osuudet verraten espooseen muuttaneiden määriin?

Toimituksen poiminnat