Simo Grönroos

Humanitaarinen maahanmuutto on tehoton tapa auttaa

MTV uutisoi tänään ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen päättäneen, että Suomi tukee 60:llä miljoonalla eurolla Afrikan Sarven ja Lähi-idän nälänhädästä ja humanitaarisista kriiseistä kärsiviä alueita. Mykkäsen arvion mukaan tällä summalla pystyttäisiin auttamaan kevään aikana jopa 200  000 kriisialueilla elävää ihmistä.

kuvalipaka

Suomen Perusta -ajatuspajan tutkimuksen mukaan Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Keski-Aasian alueelta (LIPAKA) Suomeen muuttaneen työikäisen ihmisen keskimääräinen vuotuinen julkisen talouden nettovaikutus on -10 000 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että keskimääräinen kyseiseltä alueelta muuttanut ihminen käyttää julkisia palveluita ja saa tulonsiirtoja vuodessa 10  000:nen euron arvosta enemmän kuin maksaa veroja.

Joistain maista, kuten Somaliasta ja Irakista, tulevien muuttajien julkisen talouden nettovaikutus on vielä tätäkin negatiivisempi.

Jos Suomi saa 60:llä miljoonalla eurolla autettua mielekkäällä tavalla 200  000:tta nälänhädän ja kriisien keskellä elävää ihmistä tai sama summa menee 6000:nen Suomeen humanitaarisin syin muuttaneen ihmisen vuotuisiin tulonsiirtoihin ja julkisiin palveluihin, on ehkä aiheellista pohtia, olisiko järjestelmässä parantamisen varaa. Autetaanko siis samalla summalla yhtä Suomeen tullutta humanitaarista maahanmuuttajaa vai yli kolmeakymmentä kriisialueilla asuvaa ihmistä?

Mikäli Suomi haluaa auttaa tehokkaasti maailman hätää kärsiviä, on selvää, että humanitaarinen maahanmuutto ei ole tehokas keino tähän. Paikan päällä tapahtuva kriisiauttaminen onkin moninkertaisesti humanitaarista maahanmuuttoa tehokkaampaa auttamista – pienemmillä summilla saadaan autettua suurempaa määrää ihmisiä. On varmasti myös moraalisesti kestävämpää turvata suuremmalle määrälle ihmisiä elämän perusedellytykset kriisialueilla, kuin pienemmälle joukolle pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut.

Humanitaarisesta maahanmuutosta kriisiapuun siirtyminen säästäisi rahaa, olisi tehokkaampaa ja moraalisesti kestävämpää auttamista ja suomalainen yhteiskunta säästyisi samalla humanitaarisen maahanmuuton myötä syntyviltä sosiaalisilta ongelmilta.

 

Kirjoitus on julkaistu alunperin Suomen Perusta -ajatuspajan verkkosivuilla osoitteessa: www.suomenperusta.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Juuso Hämäläinen

Muuten oiva kirjoitus, mutta pakolaiset ovat eri juttu. He eivät pysty elämään kotimaissaan edes avustettuina sodan keskellä.

On sitten vielä eri asia kuinka moni mamuistamme on todella pakolainen.

Käyttäjän SimoGrnroos kuva
Simo Grönroos

Valtaosahan pakolaisista elää pakolaisleireillä esimerkiksi Turkissa, joten tehokkaampaa olisi auttaa ihmisiä siellä kuin ottaa Suomeen asumaan

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

On totta, että humanitäärinen maahanmuutto on melko kallis tapa auttaa. Mutta jotenkin oudolta tuntuu, että perussuomalainen vetoaa tähän, sillä te olette johdonmukaisesti olleet vähentämässä kaikkia avun muotoja, ei pelkästään humanitäärisen maahanmuuton kustannuksia.

P.S. jännityksellä odotan kuinka nopeasti poistat kommenttini ;)

Jaakko Häkkinen

Kehitysavun persut ovat halunneet lakkauttaa, koska se on osoitettu toimimattomaksi: rahat menevät pääosin valtaapitäville.

Kriisiavun kohdalla voi olla toisin, jos sen toimivuus osoitetaan.

Juhani Piri

Katsoisin hyväksi asiaksi demilitarisoidut vyöhykkeet jonne vaikka EU:n resursseja (rahaa, rakennusmaterialeja, tietotaitoa jne) voisi ohjata. Säästyisi monet miljardit, saataisiin kriisimaissa jälleenrakennus alkamaan, saataisiin lapset kouluun eikä rikollisetkaan pääsisi tienaamaan salakuljetuksella.

Keksityillä tarinoilla maahan. Tätä tapahtuu varmasti suomessakin.
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/dekelaita-63335

Jorma Kinnunen

Joo, varmasti keksittyjä tarinoita riittää täälläkin. Tässä yksi tökeröimmistä mitä on tullut vastaan, tyypit ei taida edes tietää missä Englannin kanaali on, muuten eivät varmaan olisi väittäneet papereiden hukkuneen sinne. Lisäksi joku oli käynyt kertomassa näille, että tarvitsemme työvoimapulanpaikkaajia Lähi-idästä. http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702062200066232...

Mitä tähän itse blogin aiheeseen tulee, niin auttaminen lähtömaissa olisi tosiaan parempi ja kustannustehokkaampi vaihtoehto sille, että rahat menee tänne tulleiden elättämiseen, joista suuri on elintasopakolaisia. Joku EU-virkamieskin totesi uutisissa, että suurin osa Afrikasta tulevista ei ole oikeutettuja pakolaisstatukseen, eli tulevat paremman elintason perässä. Hukkumiskuolematkin loppuisivat kun venematkasta ei olisi palkintona elatus eurooppaisten veronmaksajien piikkiin, vaan palautettaisi tulijat takaisin lähtörannalle.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Esim. Afrikkaan annettu apu lähinnä pahentaa tilannetta. Kun kuolleisuus laskee, avuntarvitsijoita on pian entistä enemmän. Muutoksen pitäisi lähteä siitä, että afrikkalaiset alkaisivat itse muuttaa käyttäytymistään. Ikävä kyllä näyttää siltä, ettei niin tule kovin äkkiä tapahtumaan.

Juuso Hämäläinen

Samaa mieltä olen, vaikka se onkin kyynistä. Mutta pääosa maailman ongelmista johtuu ihmisten liian suuresta määrästä. Siksi kehitysavun tulee ensisijaisesti keskittyä väestönkasvun pysäyttämiseen.

Toimituksen poiminnat