Simo Grönroos

Turvallisuus uhattuna

Suomessa on vakava turvallisuusvaje – poliisin resurssit vähenevät samaan aikaan kun ulkomaalaisten määrän kasvu lisää rikollisuutta ja ihmisten turvattomuudentunnetta. Vasta julkaistu Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta sekä Suomen Perustan raportti Turvallisuus uhattuna – maahanmuutto, turvallisuustilanne ja kansalaispartiot päätyvät turvallisuuden heikkenemisen osalta samansuuntaisiin johtopäätöksiin.

Valtioneuvoston selvityksessä tarkastellaan laajemmin sisäisen turvallisuuden tilannetta ja lisääntyneet turvapaikanhakijoiden määrän todetaan kautta linjan lisäävän viranomaisten työtehtäviä. Ulkomaalaisten korkeampi rikosalttius nostetaan myös esiin, minkä lisäksi myös suomalaisten kovenevat asenteet tulijoita kohtaan nähdään kasvavana ongelmana, joka voi kärjistyä lähivuosina.

YTK Aleksi Hernesniemen kirjoittamassa Suomen Perustan turvallisuusraportissa keskitytään turvallisuuden osalta siihen, miten ulkomaalaisten määrän kasvu vaikuttaa rikollisuuteen ja ihmisten turvallisuudentunteeseen. Tietyt ulkomaalaisryhmät syyllistyvät etenkin väkivalta- ja seksuaalirikoksiin moninkertaisesti kantaväestöön nähden. Kyseisten ryhmien edustajien määrän kasvettua merkittävästi viime syksyn aikana on jo ennestään hiljalleen heikentynyt turvallisuudentunne heikentynyt  suuresti.

optulakaavio

Suomessa on jo ennestään väkilukuun suhteutettuna vähiten poliiseja Euroopassa. Tämä on saattanut toimia vielä aikana, jolloin monikulttuurisuus ei vielä ollut rantautunut Suomeen. Suomi on kuitenkin tällä hetkellä tilanteessa, jossa kasvava ulkomaalaisten määrä lisää rikollisuutta ja samaan aikaan poliisien määrä vähenee.

Sisäisen turvallisuuden selvityksessä todetaan poliisien määrän vähenevän tulevina vuosina muutamilla sadoilla poliiseilla ja poliisien määrä pyritään vakiinnuttamaan noin 7000 poliisin tasolle. Kuten selvityksen esipuheessa todetaan:”Sisäisen turvallisuuden supistuvat resurssit ovat ristiriidassa turvallisuusviranomaisten lisääntyvien ja monimutkaistuvien tehtävien, kansalaisten odotusten sekä toimintaympäristön nopean muutoksen kanssa.”

Poliisin heikkenevät resurssin tarkoittavat raportin mukaan käytännössä sitä, että resurssit kohdistetaan enemmän hälytystehtäviin valvonnan ja rikosten selvittämisen kustannuksella. Tämän todetaan todennäköisesti lisäävän yleisillä paikoilla tapahtuvien häiriöiden ja rikosten määrää. Hälytysaikojen todetaan yhtä lailla pitenevän ja varsinkin harvaan asutuilla alueilla turvallisuuden ylläpitäminen tulee vaikeutumaan.

Turvallisuustyhjiön täyttämisen osalta ministeriön selvityksessä ennustetaan yksityisten turvallisuuspalveluiden kysynnän kasvavan merkittävästi ja poliisin todetaan jatkavan yhteistyön kehittämistä näiden tahojen kanssa. Selvityksessä myös todetaan turvallisuustilanteen muutoksen luovan paineita ihmisille itse ottaa vastuu turvallisuustilanteen parantamisesta, mikä ilmentyy katupartioiden perustamisena.

Suomen Perustan turvallisuusraportissa todetaan samat ongelma turvallisuustyhjiön syntymisestä ja tarkemmassa tarkastelussa raportissa on vapaaehtoisiin kansalaispartioihin liittyvät kysymykset. Mielipidetutkimusten mukaan kysymys kansalaispartioista jakaa vahvasti suomalaisten mielipiteitä ja ihmisillä on vahvoja mielipiteitä kansalaispartioiden puolesta ja vastaan. Raportissa käydään läpi aiheen lainsäädännöllistä taustaa ja vaikka keskustelua kansalaispartioiden kieltämisestä on käyty esimerkiksi Vasemmistoliiton piirissä, ei kansalaisten vapaaehtoista turvallisuuspartiointia ole käytännössä mahdollista kieltää.

Turvallisuustilanteen heikentyminen on asia, mistä sisäministeriön selvityksen ja Suomen Perustan raportin välillä ei ole epäselvyyttä. Siinä missä ministeriön selvityksessä tarjotaan ratkaisuiksi esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttamista ja yhteistyön lisäämistä yksityisen turvallisuussektorin kanssa, todetaan Suomen Perustan raportissa maahanmuuttopolitiikan olevan avainasemassa turvallisuuden palauttamisessa.

Raportin kirjoittaja Aleksi Hernesniemi nostaa maahanmuuttopolitiikan tiukentamisen lisäksi ehdotuksina turvallisuuden parantamiseksi muun muassa poliisin resurssien nostamisen, kansalaispartioiden kasvavan roolin osana turvallisuuden ylläpitämistä sekä avoimen keskustelun maahanmuuttopolitiikasta ja ulkomaalaisten tekemistä rikoksista. Keinoiksi turvallisuuden parantamiseksi Hernesniemi esittää raportissa:
tiivistettyloppu

Mikäli maahanmuuttopolitiikkaa ei saada kuntoon, muuttuu Suomi monikulttuurisemmaksi ja turvattomammaksi. Ulkomaalaisten määrän kasvu ja poliisin vähenevät resurssit luovat turvallisuustyhjiön, jonka täyttävät missä yksityiset turvallisuusalan firmat ja missä kansalaisten vapaaehtoiset kansalaispartiot. Aiheesta toivoisikin käytävän enemmän rakentavaa keskustelua, jossa pohditaan mikä on paras tapa kansalaisille osallistua alueensa turvallisuuden kehittämiseen.

 

Kirjoitus on julkaistu alunperin Suomen Perusta -ajatuspajan verkkosivuilla osoitteessa www.suomenperusta.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Rikokset ja rikkomukset yhteensä vuosittain vuodesta 2009

2009 929 207
2010 935 862
2011 961 634
2012 860 026
2013 868 971
2014 827 789
2015 818 727

Mistähän hitosta tämä ajatus rikosten määrän kasvusta tulee perussuomalaisten "ajatuspajalle"?

Se kun ei pidä paikkaansa tilastojen mukaan. Itse asiassa tuossa sisäisen turvallisuuden selonteossa todetaan rikosten vähentyneen jo 1990-luvulta asti.

Mitäs silloin 1990-luvun alussa tapahtui... Ainiin, ensimmäiset turvapaikanhakijat saapuivat suomeen. Tässä ei varmasti ole kausaliteettia, mutta hauskaa se on silti, kun edes osataan lukea ja tulkita niitä asioita julkaisuista.

Katupartioista kirjoittaja taas ei viitsi mainita, että ne ovat nimenomaan ministeriön selvityksen mukaan turvallisuudentunnetta alentavia riskitekijöitä eivätkä apukeino.

Nyt on taas nimittäin niin uskomatonta epätieteellistä ja faktavirheet täynnä olevaa settiä, että pitääpi kirjoittaa vastinetta. Ei näin. Miksei voi kirjoittaa oikein? Miksei voi käyttä faktoja? Miksi ei osata?

Käyttäjän SimoGrnroos kuva
Simo Grönroos

Hmmm...siis pointtina että ulkomaalaisten määrän kasvu lisää rikollisuutta koska esim. Afrikasta ja Lähi-Idästä tulevilla huomattavasti korkeampi todennäköisyys syyllistyä etenkin väkivalta- ja seksuaalirikoksiin. Mielelläni kuulen jos sinulla on tästä asiasta parempaa tietoa.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Mutta kun rikollisuus ei ole lisääntynyt, vaikka ulkomaalaisten määrä on lisääntynyt.

Miten se selitetään? Muuten kuin, että toisesta on faktatietoa (rikokset vähentynyt) ja toisesta persujen kirjoituksia (rikollisuus lisääntyy).

Luotan faktoihin.

Käyttäjän SimoGrnroos kuva
Simo Grönroos Vastaus kommenttiin #5

Ulkomaalaisten määrä on lisääntynyt ja tämä on lisännyt väkivalta- ja seksuaalirikosten määrää, joita kyseiset ryhmät tekevät tutkitusti kantaväestöä huomattavasti enemmän. Tuo rikosten kokonaismäärä ei sinänsä kerro paljoa kun siinähän mukana kaikki liikennerikoksista talousrikoksiin.

Pekka Heliste

Persuthan ovat vaatineet Suomeen monikulttuurisuuden lisäämisteä esim Simon Elon haluaa suomalaisen perinteisen ryyppäämisen rinnalle eurooppalaista ryyppäuskulttuuria

Toimituksen poiminnat